Voi hitsin hitsi, nythän mä sen vasta hokasin..

Tämä projekti oli varmasti tuhoon tuomittu osaltani jo heti kättelyssä, mutta  itsepetos saattaa joskus olla niin syvää, ettei sitä heti tajua. Mun itsehillinnällä tällainen projekti on vain yksin kertaisesti liian vaativa. Silti odotan lankahamteri-kuukautta ja olen osallistumassa siihen, jos se vaan tänä vuonna järjestetään ;).

Marraskuun 14. tilannehan oli sellainen (kävin kurkkaamassa lankavarasto- sivulta), että matkaa tavoitteeseen oli 639 g. Ei siis mikään mahdoton tehtävä. No, heti sen jälkeen olikin Tampereella kädentaito-messut, jossa tehtävä muuttui mahdottomaksi. Mukaan tarttui 300 g erimerkkisiä alpakoita sekä 3 eri väristä vyyhtiä ohutta Pirkkalankaa.

Näiden kanssakin olisi vielä voinut pärjätä, mutta samalle reissulla ostin kälyltä 1200 g virolaista ohutta liukuvärjättyä villalankaa miehen neuletta silmällä pitäen ja siihen se homma lopulta kaatui.. Sen jälkeen ei tuntunut enää missään, että joululahjoihin piti ehdottomasti käydä ostamassa vielä 300 g seiskaveikkaa. 

Eli luovutin jo marraskuun puolessa välissä mikä laimensi myös bloggausintoa. Hmm, olisiko pientä selityksen makua? ;)

Tosiaan, virolaiselle villalle on suunnitelmat valmiina, on jo puikoillakin, ja suklaanruskeista ja vaaleanpunaisista alpakoista tulee tytölle kirjoneuletakki, kunhan löydän jonkun ihkun mallin. Ongelmalangoiksi muodostuu nuo ohuet Pirkkalangat. Ostin langat ihan värien houkuttamana ilman mitään suunnitelmaa mitä niistä muodostuisi. Jotain kirjoneuleentynkää siintää silmissä, mutta mihin 300 g riittää? Auttakkee viisaammat, jos tiedätte!

Olin muuten ensimmäistä kertaa kädentaito-messuilla ja olipas tapahtuma. Ryysis oli hirmuinen, jalat olivat ihan loppu ja vatsalihakset kipeät nauramisista. Matkaseurana oli kälyn lisäksi vanhin ystäväni ja olipas mukavaa pitkästä aikaa päästä jouruamaan ja touhuamaan ihan vain tyttöjen kesken ilman lapsia. Ihan kuin oltaisiin oltu taas itse kakaroita. Tunnelmaa nosti tietysti myös joka kojun tarjoamat houkutukset, joihin ei sentään ihan kaikkiin sorruttu. Ehdottomasti ensi vuonna uudelleen!!

Niin, se -10% projekti.. Eli lanka puoli tupsahti persiilleen ja painonpudotukseenhan mä en syksyisen imetyksen takia osallistunutkaan. Mutta hauska tempaus oli, suuri kiitos järjestäjille, ja onnittelut kaikille tavoitteeseensa päässeille!!