perjantai, 3. helmikuu 2012

Nyt riitti!

Kun ei toimi niin ei toimi.

Siirryn bloggerin puolelle harjoittelemaan sen toimintaa.

Tervetuloa kurkkimaan: http://www.vyyhdinlumo.blogspot.com/

 

 

tiistai, 31. tammikuu 2012

Ja vielä kerran..

Karkkitakki valmistui vihdoin viimein. Mutta takki oli kyllä odotuksen arvoinen, se on suorastaan ihana! Takissa osui kaikki kohdilleen; väri, lanka ja malli. Lankahan tässä on Samosta, jota olen aina tykännyt neuloa; paksuhko puuvillasekoite, joka ei turhia halkeile ja paksuuden ansiosta valmistakin tulee nopeasti. Tässä kohdassa näsäviisaampi saattaisi tiedustella, miksi viime kesän viileneviin iltoihin tarkoitettu takki valmistui vasta nyt, jos lanka kerran on niin neuloutuvaa. Niinpä, mutta ei se silti itsekseen vaatehuoneen perimmäiseen nurkkaan sullottuna valmistu.

Arvioidun valmistumispäivän siirtymisestä aiheutui se, mikä lasten vaatteiden kanssa on niin surullisen tavallista: se jäi pineksi. Onneksi tämä äiti-immeinen oli ollut tätä neuloessaan sen verran järjissään, että vartalo-osa oli vielä hyvinkin käypä ja ainoastaan hihat vaativat pientä työstöä. Eli ei mitään hätää, poikki vain ja muutama raita neulottiin ylösalaisin. Ja läpi menee kuin väärä raha.Itse olisin tehnyt hihojenkin resorit pinkillä, mutta käyttäjä halusi ne vihreiksi, joten sillä mentiin sitten. Jospa vaikka kelpaisi käyttöönkin sitten.

Malli: oma
Lanka: Samos
Puikot: 4,5 mm
Kulutus: 272 g
Koko: 104 -110 cm

Meillähän on ollut jo pidempään ongelmia saada itse tehtyjä vaatteita pitoon. Niitä kyllä suunnitellaan ahkerasti ja niiden valmistumista seurataan silmä kovana, mutta valmiina ne ei enää kiinnostakaan. Siinä vaiheessa tuppaa hermo menemään ja vannon etten ikinä enää tee neidille mitään. Eikä mene kovin kauaa, kun me jo suunnitellaan seuraavaa projektia ;)

Nyt seuraava projekti onkin jo selvillä, torstaina lähettivät tarhasta neidin kautta terveiset, että isompi villapuku pitäisi neuloa, kun vanha on kuulemma kittana. No onhan se, en mä sitä yritäkään kieltää, mutta kun ei ole kiinnostanut. Nyt sitten olisi aika kiinnostua. Kyllä mä jo syksyllä aloitin uutta pukua ja se tulikin lähes valmiiksi, mutta kun sitä sovittelematta ja silmämääräisillä mitoilla neuloin, niin siitä tuli suorastaan surkuhupaisa. Piiiitkät hihat ja lahkeet, mutta lyhyt ja tiukka vartalo-osa.

Nyt se raakile on purettu osiinsa ja vartalo-osaakin on edistetty varsin pitkälle. Tarkoitus oli saada se maanantaina päälle tarhaan, mutta ei ihan onnistunut. Valmistunee kuitenkin tänään, ehkä. Onneksi neidin sairastuminen antoi pari päivää armonaikaa, vaikka sekoittikin työjutut kertaheitolla. Oletteko muuten koskaan tehnyt jotain keskittymistä vaativaa, kuten palkkojen vuosi-ilmoituksia 4,5 vuotiaan seuralaisen kanssa. En kehoita yrittämään. Kyllä mä monta kertaa eilen toivoin, että toi kuume olisi tullut kunnolla päälle, niin että neiti makaisi vaan sohvalla lastenohjelmia tuijottaen, eikä tuollaisena pienenä lämpönä, jossa kyllä jaksaa touhuta koko päivän, vaikkei tarhakuntoinen olekaan.

No, niin nyt telkkarissa pauhaa Dora seikkailija ja mä alan tekemään töitä. Huominenkin menee nähtävästi kotosalla, koska lämpö ei tehnytkään katoamistemppua yön aikana, niinkuin hartaasti toivoin.

Ai niin, ja otsikko johtuu siitä, että olen yrittänyt vääntää tätä kirjoitusta jo perjantaista lähtien, mutta vuodatus ei ole ollut yhteistyöhaluinen..

maanantai, 23. tammikuu 2012

Blogin herättelyä..

 

Kyllä täällä elossa ollaan, vaikkei blogi ole päivititykään.
Neuletapaamisiakin on jäänyt ikävän monta väliin, enkä mä ehdi mitään
muutakaan kivaa enää yhyyy!!  
No ei vaineskaan, mutta meillä on aloitettu uusi elämä, kyllä aivan oikein ja
vielä isolla E:lla.Ensin hurahti isäntä keväällä ja heinäkuussa sitten minäkin
raahaudun salille kokeilemaan Crossfit:in testituntia.
Kuolema meinasi tulla ja kaksi päivää oli paikat aivan tönkkönä,
mutta niin siihen vain jäi koukkuun.
Ja ei kun varaamaan yksilöllisiä alkeistunteja ja niiden jälkeen  porukkaan
mukaan vetämään WOD:eja.  Ja aivan mahtavaa on ollut!!
Uusia lihaksia löytyy vieläkin, kun joku paikka jämähtää jumiin,
mutta voi juma mikä fiilis kun saa treenin vedettyä.
Aika hektiseksi kyllä vetää aikataulut meillä nykyään,  jos me yritetään kumpikin
ehtiä salille samana iltana, mutta onneksi on vielä löytynyt avuliaita sukulaisia
ja ystäviä, jos on tarvittu lapsenvahtia apua. Kiitos heille vielä tätäkin kautta!
Neulomiselle ei jää enää aikaa samalla lailla kuin ennen, mutta kyllä sitä vielä
jotain valmistuukin. Tänä vuonna on neulottu ainakin kahdet sukat isännälle ja
yhdet minulle. Ja itselleni tuli myös kintaat,  niin ja isännänsäärenlämmitin.
Lisäksi lauantaina viimein päättelelin langanpäät typyn karkkiraita-samostakista,
se kun on ollut työn alla jo pidempään. Itse asiassa sen verran pidempään,
että jouduin nyt vimosen sovituksen jälkeen pidentämään siitä hihoja ;).
Onneksi tein alunperin vartalo-osaan reilummin pituutta, niin se sentään oli
sopiva. Vielä napit kiinni ja käyttöön!
Esittelen valmistuneet, kunhan saan ne kuvattua. Isännän koon 43 sukkia en
ala kuvaamaan omissa jaloissa, joten sen aikaa menee, että saadaan isäntäkin
aloilleen kuvattavaksi.
Yritän nyt ottaa itseäni niskasta kiinni tämän blogin päivittelyn kanssa ja alkaa
taas blogata ahkerammin. Tämä olisi niin kätevä tapa kirjata ylös
langankulutukset ja -ostot. 
Tarkoitus olisi muuten taas kuluttaa varastoja pois mahdollisimman paljon
ja pitää ostot minimissä, mutta tämä saattaa mennä (jälleen) näiden tuhoon
tuomittujen lupausten kategoriaan.

Saas nähdä!

tiistai, 21. kesäkuu 2011

Hulluttelua

Bloggamistahdista huolimatta osallistuin minäkin tänä vuonna Kesäyön Hullutteluun. Viime vuonnahan vain varjohulluttelin ja ideat loppuivat kesken kymmenennen päivän maissa. Ja puikot. Ja innostus.

Tänä vuonna ollaan pysytty paremmin tavoitteessa, tosin strategiakin on erilainen: pieniä töitä eli mennään siitä mistä aita on matalin. Aloituksissa on pysytty aikataulussa, joten tänään pistetään puikoille 21. neule. Niin tosiaan, kaikki tähän astiset työt ovat olleet neuleita.
Töiden koosta kertoo paljon se, että aloitetuista kahdestakymmenestä työstä valmiina on 17. Kuvia ei nyt valitettavasti ole, koska kirjoittelen tätä hävyttömästi työaikana. Valmiina on siis donitseja lasten leikkeihin 8 kpl, joista neljä jäi meidän neidille ja neljä lahjoitettiin tarhakaverin syntymäpäivänä. Samaa sarjaa jatkettiin kahdella muffinssilla, jotka jäävät myös meidän neidin aarteiksi. Onneksi, olivat kyllä surkuhupaisan näköisiä, mutta neiti tykkää. 
Näiden leivonnaisten lisäksi on valmistunut beibbarille kahdet neulotut vaippahousut, joista toiset taas meille ja toiset kestovaippojen kaverina toiselle tarhakaverille synttärilahjaksi. Ja kyllä kaverisynttäreitä on nyt tuolla 4 v:llä runsain mitoin, vielä huomenna on yhdet, mutta sinne taidetaan joutua viemään ostolahja. Aika ei vain yksinkertaisesti riitä lahjan väkertämiseen.
Mutta jatketaan listaa..
Valmiina on myös neljä tiskirättiä, kaikki samasta ORANSSISTA puuvillalangasta, jonka hamstrasin männä viikolla Lankamaailma Nordiasta. Ostin ihan rätti tarkoitukseen ja oranssin lisäksi myös ruskeaa, vihreää ja punaista. Enpä vaan silloin arvannut, että 50 g kesästä tulee 4 kpl rättejä, joten muut värit odotelkoon rauhassa vuoroaan.
Itselle valmistui juuri eilen Coachella myöskin Nordiasta hankitusta sekoitelangasta. Aikas onnistunut, vaikka itse sanonkin. Mietinkin juuri, pitäisikö käydä jälleen hankintareissulla, kun samaa lankaa löytyi vielä muinakin silmää miellyttävinä väreinä. Mutta ehkäpä yritän nyt hillitä itseäni..
Tällä hetkellä kesken olevat työt jatkavat samaa linjaa, eli kesken on yksi donitsi, yhdet vaippahousut ja vaihtelun vuoksi yhdet villasukat neidille. Eli pienillä töillä jatketaan, mutta tarkoitus olisi vielä ottaa työn alle yksi virkattu verho sekä alpakkaneule miehelle, joten eiköhän heinäkuuksikin vielä tekemistä riitä.

Jaahas, pitänee jatkaa töitä..

perjantai, 27. toukokuu 2011

Suoraan puikoilta

Koko kevät on ollut yhtä hulinaa, niin töissä kuin kotonakin, kun olemme yrittänyt asettaa vahva tahtoiselle typyllemme jonkinlaisia rajoja. Taistelua taistelun jälkeen. Hyrskynmyrskystä huolimatta käsitöitä on tehty kaiken aikaa, mutta niiden kuvaaminen ja saattaminen tänne blogiin olisi vaatinut yliluonnollisia voimia.

Nyt tuli pakko rako, kun ystäväni tilaama neuletakki valmistui ja tarkoitus olisi tiputtaa se tarhaan, josta hän sen löytää tytärtään hakiessa.
 
 
 
 
Malli: Drops
Lanka: Novita Nalle (beige), Capinera (lohi) jaRed Heartin Denver (valk)
Puikot: 3,5 mm
Kulutus: 664 g
Koko: M-L
 
Muuta: toivottavasti sopii, eikä roiku päällä. Tämä mallihan on suunniteltu alpakkalangalle ja tämä lanka on raskaampaa. Takki on myös neulottu kokonaan aina oikein neuleena, joten sehän venyy ja paukkuu.
 
Ilmoittauduin mukaan KYHiin ja nyt pitäisi kiireesti virkata tätä eteenpäin.. Ei se valmistu toukokuussa, mutta olisi kiva saada se edes vähän valmiimmaksi.
 
 
 
Eli virkattu torkkupeitto seiskaveikasta, valmiina noin 70 * 70 cm + irrallisia paloja eri vaiheissa. Kyllä se vielä siitä, jonain päivänä.
 
Valmiita bloggaamattomia neuleita on odottamassa kuvausta, sekä muuta ompelukin on eksynyt neidin kaappiin, joten niistä lisää seuraavalla kerralla, ehkä...
 
Kesäkuuta, kesää ja KYHiä odotellen,
Lastu