Apua, onpas aikaa vierähtänyt edellisestä postauksesta. No lähiaikoina onkin ollut vaikka minkälaista hässäkkää, vaikka ollaankin oltu ihan vaan kotosalla.

Bloggailua on myös jarruttanut lomaileva mies jolle en ole maininnut mitään tästä uudesta päähänpistostani.

No anyway, asiaan.. Otsikon mukaisesti, juhlat olivat ja menivät. Ystävän kolmivuotiaalle vauhtimiehelle päädyn neulomaan hupparin. Koska lankaa on minun mittapuuni mukaan kertynyt jo turhankin reilusti varastoon, päätin tehdä sen jo kotona olevista langoista. Valitettavasti ainoa varaamaton (lue: jolle en ole suunnitellut jo jotain käyttöä) lanka, jota oli riittävästi oli Kodin ykkösestä ostamani Minni-lanka. 100 % akryylia. Että silleen, olipas tosi mukava kutoa.

En tiedä kudoinko liian tiukkaa, mutta lanka vaan narskui puikoilla. Lankaa on yhä varastossa ainakin toisen paidallisen verran, kun ostaessani ihastuin ihaniin pastelli väreihin ja todella edulliseen hintaan. Onnistuisikohan tuota lankaa virkata? Olisikohan se miellyttävämpi kokemus?

No hupparista tuli ihan söpö, ja taisi myös lahjottu pikkukaveri tykätä, vaikka sillä hetkellä eniten huomiota sai lahjaksi saatu formula-auto. Laitan kuvia hupparista ja muistakin valmistuneista (tai keskeneräisistä, jos ei valmistu) ensi viikolla kunhan mies palaa töihin. Kuvien kanssa leikkiminen kun vie minulta sen verran aikaa että ukkeli kuitenkin osuu sillä välin paikalle ja jään kiinni..  ;).

Isoäidille en sitten ehtinyt tekemään mitään, ja päätin myös olla ostamattakin. Ison kukkapuskan kävin ostamassa ja lupasin viedä kuvan typystä kunhan saamme kastajaiskuvista kunnon kuvat tilattua.

MS3 jäi taka-alalle hupparin aikataulun vuoksi ja aloitin eilen illalla tekemään vasta kolmosvihjettä. Tuntuisi tulevan  ihan kiva, vaikka siinä onkin ainakin yksi selvästi havaittava virhe. Olkoon, en pura. Vihje neljähän ilmestyi jo perjantaina, joten olen jäänyt pahasti jälkeen. Tämä viikko on kuitenkin väliviikko, jolloin vihjettä ei tule, eli luulen saavani taas odotella seuraavaa vihjettä.

SNY:n tiedot olivat tupsahtaneet sähköpostiini ja kävin jo kurkkimassa lahjottavani blogia. Ideoita alkaa syntymään, täytyy vielä pohdiskella pitkään ja hartaasti. Osallistun siihen ensimmäistä kertaa ja olen todella innoissani. Alkaakohan sitä tulla vanhaksi kun on odottanut sitä lähetettävän lahjan suunnittelua enemmän kuin saatua lahjaa. Vai onko kyse siitä, että kolmikuukautisen lapsen kotiäidillä on sitä luppoaikaa jolla tuumailla ;)  ??

Hauskaa viikon alkua kaikille, palailen asiaan viimeistään ensi viikolla, kunhan meillä arki palaa omiin uomiinsa.