Neitokainen on pyytänyt useampaan otteeseen beibbarille uusia vaatteita, mutta äippää on laiskottanut. Kun tällä kertaa pyydettiin nimenomaan tossuja, niin vaiva tuntui niin pieneltä, että lupauduin tekemään.

 

 

Näihin meni kaiken kaikkiaan aikaa pari tuntia kaikkine testailuineen ja purkamisineen, joten aikas vähällä pääsin. Itse tossuosa on virkattu ja kun malli todettiin testikäytössä hieman löysäksi, neuloin vielä resorivarren.

 

Lankana on joku Lidl:n keinokuitu, jota olen aktiivisesti pyrkinyt tuhoamaan. Vieläkin jäi pikku nöttönen..

 

Koukku- ja puikkokokona 3,5 mm, ja kulutus huimat 8 g.

 

Ja vaikka kuinka pengoin neidin lelulaatikoita, tulos oli tämä..

 

tosiaan, ainoastaan toinen tossu löytyi, höh.

Mä en ymmärrä, miten alle neljävuotiaalla voi olla niin paljon tavaraa ja kaikki tietenkin hirvittävän tärkeitä ja rakkaita, niin ettei mitään voi heittää pois tai edes siirtää varastoon.

 

Huoneen tilanne on ollut hälyyttävä jo pitkän aikaa, mutta jouluna ongelma karkasi käsistä. mä tarvitsisin nyt yhden arkivapaan, jotta voisin rauhassa käydä tuota lelumäärää karsimaan. Tai sitten toimia neidin oman ohjeen mukaan:

 

Neiti: Koska me rakennetaan uusi talo?

Åiti: No ei nyt ainakaan lähiaikoina..

N: Mutta kun meidän ihan tosi pitäisi rakentaa uusi talo

Ä: Ai miksi?

N: No kun mä tarviin isomman huoneen, kun mun lelut ei mahdu..

 

jep, olisihan se uusi talokin yksi ratkaisu, vai investoisiko sittenkin suoraan johonkin peltihalliin, niin mahtuis ainakin lelut  

 

Ai niin, ja kuten alemmasta kuvasta näkyy, meillä beibbarikin käyttää äidin ompelemia kestoja.