Tapahtui niinä aikoina.. Torstaina postilaatikossa oli pieni viaton pakettikortti. Lähetyksen laaduksi oli merkitty lahja ja lähettäjäksi SNY. Tämä lappunen oli ajaa äidin hulluuden partaalle, kun odottelin että typy heräisi päiväunilta. Yllättäen pienokainen veteli hirsiä pitkälle iltapäivään ja mä ehdin jo miehellekin sepostaa paketista puhelimessa. Ja typy vaan nukkuu ja nukkuu..

Kun typy vihdoin palasi maan pinnalle (ilmiselvästi on perinyt isänsä unenlahjat) suoritimme uuden ennätyksemme syötössä ja liikkeellelähdössä ja eikun auton nokka kohti paikallista R-Kioskia. Sieltä minä sen sain, kauniin marimekko-paketin.

Tässä vaiheessa itsehillintä oli koetuksella, mutta sain kuin sainkin paketin avaamattomana kotiin asti. Ja kaiken kukkuraksi kävimme vielä typyn kanssa kaupassa ennen kuin kotiuduimme. Mutta kauppakasseja en enää ehtinyt purkaa. Ei kun sakset käteen ja pakettia purkamaan.. Ja katsokaa ja ihailkaa.. tällaisia aarteita se pieni viaton paketti piti sisällään..

Suloinen nalle, pusuja ja minulle uutta tuttavuutta Garnstudion Fabel-lankaa. Päässä alkoi heti raksuttaa, ystävän tyttö täyttää kohta 5 v ja 250 grammasta ohutta lankaa saattaisi hyvinkin saada jonkin näköisen lahjan väkerrettyä. No nämä ajatukset kyllä karisivat kun tein mallitilkkua nähdäkseni langan kuviointia ja värejä tarkemmin.

Eipä tehdä tästä langasta mitään lahjoja ei. Tästä tulee jotain kaunista ja pehmeää minulle!! Okei, olen itsekäs mutta silti. Minulla on siihen oikeus. On, on. Eikö olekin?

Mielessä siintelee ajatus täydellisistä sukista. Mutta tulisivatko ne olemaan ihan tavan sileää neuletta, en halua menettää langan ihanaa kuviointia, vai löytyisikö jonkunlainen mallikerta, joka vielä tuota korostaisi. Hmmm.. No, onneksi muita hommia on niin paljon kesken, etten kuitenkaan saa tuota vielä puikoille, joten on aikaa miettiä ja ottaa vastaan ehdotuksia.

Mansikkaiset pusutkin on vielä osittain syömättä, herkkusuu miehenikin on jättänyt ne rauhaan.

Mutta suur-kiitos ihana SNY:ni, miten osasitkin koota noin täydellisen lahjan!!

Sitten toiseen aiheeseen..

Perjantaiaamuna mariskoolimme pääsi arvoiseensa asemaan. Siitä tuli arpajaismalja:

 

Normaalisti meillä säilytetään siinä sekalaista pikkutavaraa laskimesta lähtien, sekä kuitteja, joten sain hyvän tekosyyn käydä tavarat läpi ja järjestellä paikoilleen. Muut ehkä käyttävät tätä esimerkiksi makeisten esillepanoon, mutta minen viitsi sen 5 minuutin ajaksi,mitä tuon kokoinen kulhollinen karkkia meillä kestäsi. ;)

Mutta typyn valvovan silmän alla, äidin toimiessa onnettarena kulhosta kohosi tällainen arpalipuke..

Onpas huono kuva, mutta taitaa siitä selvää saada. Eli onneksi olkoon Mari, palkintoa olisi tulossa. Viitsisitkö vielä selventää, haluatko neulontaan vai vaippoihin liittyvää palkintoa..

Asiasta viidenteen, ensimmäinen joululahja valmistui. En vain muistanut kuvata, enkä tähän aikaan vuorokaudesta saa kuvatuksikaan mutta uudesta novitasta palmikkosormikkaat sinisestä Woolista. kuva ja tarkemmat tiedot seuraa myöhemmin.

Ja olen minä jo sitä 5-vuotis syntymäpäivälahjaakin aloitellut.

Mutta rentouttavaa ja laiskaa sunnuntaina kaikille, lähden testaamaan muistaisiko nukkumatti meidän treffimme.