Ai mitä, epäilette että minä olen seonnut? Enpä usko, luultavasti väsymys alkaa vaan tehdä tepposiaan. Huomio tämän aamun työmatkalta: on huomattavasti helpompi pysytellä hereillä ja lähes valppaana, kun hoilottaa täyttä kurkkia radion mukana.

Kannattaa myös olla piittaamatta Kehä I:n aamuruuhkassa viereisellä kaistalla seisovasta nuoresta bemarikuskista, joka tuijottaa suu auki.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

No töihin pääsin kommelluksitta ja olokin on vähän ihmismäisempi kuin eilen, vaikka unisaldo jäi 4-5 tuntiin. Sekin nähtävästi riittää.

 

Ettäkö käsityöt? Juu juu, mä olin juuri tulossa niihin. Valitettavasti kuvattomana koska puhelimen piuha jäi kotiin ja ilman tarkempia tietoja, koska lunttilappu jäi kotiin.

 

Mutta edellisen kirjoituksen beesit tumput saivat seuraa samanlaisista mutta vaaleanpunaisista. Vaaleanpunaiseen settiin syntyi myös korvaläpällinen hattu naisten koossa. Vaaleansiniset tumput ovat neulottu, mutta odottavat huovutusseurakseen vielä hattua. Joo, malli jäi päälle mutta lankaa riittää vielä neljiin tumppuihin. 8mm puikoilla valmistuu nopeasti ja lankaa kuluu. Ja joululahjoiksi nämä on tarkoitus vääntääkin.

 

Langankulutus on nyt taktikoinnin kohteena, koska työpaikallamme on suunnitelmissa tehdä retki Tallinnaan lokakuun lopussa. Ja kaikkihan tietävät mitä se tarkoittaa ;).

Siis jos löydän perille, en ole koskaan Karnaluksissa käynyt. Lisäksi epäilen että sille ostosreissulle ei työporukastamme löydy mukaan lähtijöitä, joten joudun yksin sitä etsiskelemään.

Niin, olen siis antanut itselleni luvan ostaa korkeintaan sen verran lankaa, jonka kulutan syyskuun alun ja reissun ajankohdan välissä. Joten tällä hetkellä paksut langat rulettaa ;).